JJK

Visio 2011 alkaen:

JJK on koko Keski-Suomen seura. Sen pelaajisto koostuu lähes ainoastaan keskisuomalaisista pelaajista. Seura on alueensa johtava ja esimerkillinen laatuseura, jonka positiivinen merkitys kilpa- ja harrastejalkapallossa tunnistetaan.

Missio:

Peli ilo kunniaan – pelaajat keskiössä !

Toiminta-ajatus:

JJK tarjoaa toimintaa kaikille jalkapallon toimintatasoille harraste- ja piirisarjajalkapallosta kansalliseen huipputason jalkapalloon asti. Lisäksi seura luo edellytykset kehittyä pelaajana kansainväliselle tasolle.

 

1         Strategia

JJK:n Visio saavutetaan laadukkaalla seuratoiminnalla siten, että

- JJK noudattaa SINETTISEURA- ja SPL-LAATUSEURATOIMINNAN korkeaa laatutasoa kaikilla toimialueilla.

- JJK mahdollistaa seuratoimijoilleen ja pelaajilleen selkeän, linjakkaan, yhdenmukaisen ja laadukkaan toiminnan kilpailullisella tasolla kansallisella huipulla ja harrastetoiminnassa alueellisella ja paikallisella tasolla.

Seuran Missio toteutuu JJK-tavassa valmentaa, pelata, harjoitella siten, että

- Valmennus on kokonaisvaltaista, käsitemaailmaltaan selkeää, yksilökeskeistä ja oppimisen portaisiin perustuvaa.

- Tapahtumissa on hyvä ja helppo olla positiivisesti vaativassa ympäristössä, jossa turvallisuus ja onnistumisen mahdollisuus luodaan yhteisellä näkemyksellä ja ymmärryksellä tavoitteista ja tavasta saavuttaa tavoitteet.

Seuran Toiminta-ajatus varmistetaan huolehtimalla pelaajista jokaisella toimintatasolla siten, että

- Jalkapallon pelaamiseen JJK:ssa on matala kynnys.

- Pelaajamäärä mahdollistaa toiminnan eriyttämisen huippu-, kilpa- ja harrastetasolle lapsesta aikuiseen.

 

Strategiatyön näkökulmasta keskeistä on strategian vastuuttaminen toimialoittain SPL-laatuajattelun mukaisesti. Tällä tarkoitetaan jatkuvaa toimialakohtaista strategia- ja toimintasuunnitelmaprosessia, jossa vastuualueittain (lue: toimiala) ymmärretään strateginen, operatiivinen, taktinen ja toiminnallinen tasoajattelu sekä välineet ko. asioiden toteuttamiseen dokumentointi, johtaminen ja viestintä mukaan lukien.

Vastuualuekohtaisesti valmisteltu STRATEGIA on lähtökohta vuosittaiselle TOIMINTASUUNNITELMALLE (str). Toimintasuunnitelma linjaa vuosittaiset tavoitteet ja määrittää keskeiset tehtävät, budjetin ja mittariston. Operatiivinen toiminta on seuran päätoimisten työntekijöiden vastuulla. Ko. toimijat huolehtivat kaikissa vaiheissa seuran linjausten ja toimintatapojen noudattamisesta ja huolehtivat vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaedellytyksistä (op).

Taktillisesti ja toiminnallisesti tehtävät ratkaisut perustuvat pääsääntöisesti seuran linjausten mukaisesti dokumentaatioon, seuraperinteeseen, työjärjestykseen ja tilannekohtaiseen harkintaan, jossa pääsäännöstä voidaan tehdä poikkeukset, mikäli perustelut ovat riittävän selkeät viestittäväksi ja ymmärrettäväksi (takt ja toim).

2         Johtaminen

Seuraa johdetaan strategiaan perustuvan toimintasuunnitelman avulla. Strategia ja toimintasuunnitelma kattavat vastuualueittain määritetyt linjaukset ja vuosittaiset toiminnan painopisteet, joissa on huomioitu seuraperinteet ja kehitys sekä toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus seuran toimintaan. Johtaminen perustuu dokumentaatioon, vuosikalenteriin ja tarvittavissa määrin kuvattuihin prosesseihin.

Jäsenistön ja hallituksen rooli johtamisessa sekä linja- ja vastuualueorganisaatiomalli on kuvattu PERIAATEKUVIN. Hallitus johtaa seuran toimintaa vastuualueittain. Hallituksen jäsenistä koostuvat vastuualuetiimit johtavat oman vastuualueensa päätösten valmistelua. Halllituksen tärkein johtamisväline on seuran strategia ja siihen perustuva toimintasuunnitelma budjetteineen.

Hallituksen toimintatavat esitetään hallituksen johtosäännössä.

 

Operatiivinen johtaminen perustuu vuosikelloon, jossa on esitetty vastuualueittain valmisteltavat linjaukset, suunnittelu- ja ohjausasiakirjat sekä keskeiset mittarit. Ko. kokonaisuudet valmistellaan ja kuvataan tässä strategia-asiakirjassa kunkin vastuualueen kohdassa.

Strategia-asiakirja määrittää vastuualueittain strategiset tavoitteet, keskeiset tavat saavuttaa tavoite sekä asiakirjahierarkian käsitteellisesti ja toiminnallisesti määritettynä siten, että toimintaa kyetään johtamaan loogisesti ja selkeästi ”isosta pieneen edeten” ja toisto minimoiden.

Toimintaa kokoava ja johtamiselle perusteet antava väline on vastuualueittain ja toimintatasoittain laadittu vuosikello, jossa on huomioitu sidosryhmäyhteistyö seuran toimintojen lisäksi. Johtamisen ja viestinnän asema ”läpi organisaation” kulkevina toimintoina on kuvattu johtamispiirroksissa.

JJK:ssa tunnistetaan ja kehitetään ja johdetaan olemassa olevaa. Tällä tarkoitetaan hierarkkisen toimintamallin tunnistamista ja päällekkäisten prosessien välttämistä sekä suunnittelussa että arkisessa toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös Palloliiton ja muiden sidosryhmien toimintamallien asiantuntevan kriittistä arviointia, omien toimintatapojen tarkastelua kyseisten asiantuntijaorganisaation ohjaukseen perustuen. Tarvittaessa JJK-arvioinnit johtaa aloitteellisesti perusteltujen kehittämisesitysten esittämiseen ko. sidosryhmille.

Johtamisemme, organisaatiomme ja hallintomme eivät voi perustua liikaa Palloliitosta ja keskeisistä sidosryhmistä eriäviin malleihin. JJK:n tapa toteuttaa seurallemme tärkeät asiat toisaalta pitää hyvinkin tarkkaan sopeuttaa omaan toimintaympäristöömme ja tilanteeseemme. Kykymme yleistää ja yksinkertaistaa ja tapamme siirtää keskeiset asiat käytäntöön on vahvuutemme.

Johtaminen ja päätöksenteko perustuu ajantasaiseen, kattavaan ja mahdollisimman totuudenmukaiseen tietoon. Tieto kootaan tilannekuvaan, joka vastuualueittain valmistellaan eri toimintatasot huomioiden. Tilannekuvan jakaminen automatisoidaan VUOSIKELLON ja eri seurantavälineiden avulla.

3         Hallinto

Seuran hallinnon tärkein ohjaava kokonaisuus on SPL Seuraohjelma sekä siihen liittyvät laatukriteerit. JJK:n toteuttaa Seuraohjelmaa tämän strategia-asiakirjan vastuualueittain valmistelluilla linjauksilla ja niiden perusteella laadittavilla toimintamalleilla JJK:n toimintaympäristö huomioiden. Perusasioissa ja toiminnan rakenteessa noudatetaan mahdollisimman tarkasti Palloliiton asettamaa viitekehystä – jopa otsikointia. Tämän toimintatavan tavoitteena on luoda katkeamaton ketju suunnittelulle, seurannalle ja raportoinnille Palloliitosta ja vuositason toiminnasta arjen tarvittaviin yksityiskohtiin.

Hallinnon eri alojen ammattilaisten kehitysehdotukset pyritään toteuttamaan toimintasuunnitelman puitteissa asiantuntemukseen tukeutuen ja aktiivisesti verkottuen. Seuraa kehitetään myös eri sidosryhmiltä saatujen hyviksi havaittujen toimintamallien mukaan.

4         Henkilöstö

JJK huolehtii seuratoimijoiden toimintaedellytyksistä selkeillä työkuvauksilla ja vastuujaolla kuitenkin siten, että asiantuntijuuteen luotetaan, omaehtoisuuteen kannustetaan ja työt suunnitellaan yhdessä tilanteen mukaan kaikkia asiantuntijoita kuunnellen. TYÖTEHTÄVÄT on vastuutettu toiminnoittain ja ikäluokittain. Työt toteutetaan ko. vastuujaon mukaan siten, että työkuormaa tasataan ja henkilöstöä osallistetaan muidenkin toimintoihin.

Työn ohjaukselle on tarkat perusteet. Työn ja tehtävien järjestely on eri tilanteissa asiantuntijoiden vastuulla ja sovellettavissa sekä seuratyöntekijöiden että vapaaehtoistoimijoiden osalta.

Palkkauksen ja kulukorvausten osalta noudatetaan hallituksen linjausta.

Vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä kehitetään seura- ja JOUKKUETOIMINNAN organisoimisella siten, että mahdollisimman moni seuratoimija voi halutessaan osallistua seuran toimintaan vahvuuksiensa mukaan.

Henkilöstön ja jäsenten palkitsemisesta noudatetaan seuraperinteitä sekä luodaan uusia, pysyviä malleja seuratyöstä kiittämiseen. Henkilöstöä ja JJK-perheen jäseniä muistetaan merkkipäivinä.

Henkilöstön osaamisesta huolehditaan vähintään vuosittain tarkastettavalla koulutussuunitelmalla, joka on osa kehityskeskusteluprosessia.

Henkilöstöä palkataan seuran ja joukkueiden toimintabudjettien puitteissa mahdollisimman joustavasti eri palkkausmalleja hyödyntäen. Tällä tarkoitetaan mm. oppisopimuspalkkauksia sekä eri oppilaitosten harjoittelijoiden (vast) käyttöä seuratyössö eri projekteissa.

5         Talous

Seurayhteisön erilliset taloudet ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Talouden suunnittelun yhteistyön kannalta keskeiset kohdat valmistellaan seurakokonaisuuden ja yhteistyön merkittävyys huomioiden ja kirjataan yhteistyöasiakirjoihin. Tiedonvaihto hallitusten välillä on säännönmukaista.

Taloudenhoidon johtavana periaatteena on: kiinteät kulut (toimisto) ja joukkueiden oman toiminnan aiheuttamat kulut kootaan pääsääntöisesti toimintamaksuilla vanhemmilta. Täten vältetään suhdannevaihtelujen vaikutus seuran toimintaan.

Toimiston ja seuratyöntekijöiden talouteen tuomalla lisäarvolla katetaan ensi vaiheessa valmennuksellinen tuki, joka on ehdottomasti hallituksen ohjaaman rahankäytön painopiste. Tukea suunnataan mahdollisuuksien mukaan myös varustetukeen sekä mahdollisesti seuraavaksi harjoitus- ja ottelupaikkavuokriin (vast).

Toimisto pyrkii lisäksi toiminnallaan mahdollistamaan joukkueiden varainkeruuta hallituksen ohjaamana JJK-junioreiden yhteisillä projekteilla tai seuran käynnistämän Turnaustoiminnnan tuella.

Taloutta suunnitellaan ja seurataan vastuualueittain kirjanpitoraportointiin perustuen.

6         Urheilutoimi

Perusteet: JJK:n urheilutoimen vastuualue on selkeästi toiminnaltaan ja tavoitteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Lapsiurheilu ja nuorisovaihe tähtää kilpailullisesta näkökulmasta huippujalkapallon suoritustason asteittaiseen vaatimustason nostoon ja harrastetasolla urheilullisen elämäntavan oppimiseen. Erityisryhmän toiminta on JJK:lle arvokas toimintamuoto, jossa seuran missio toteutuu parhaimmillaan.

 

Tavoitteena on kasvattaa JJK-henkisiä pelaajia, jotka jatkavat lajin parissa eri tehtävissä mahdollisimman pitkään.

 

Seuran tapahtumissa pitää olla turvallista. Tapahtumissa pyritään luottamuksen, molemminpuolisen arvostuksen ja vastuun ymmärtämisen ilmapiiriin.  Kyseiset asiat koulutetaan seuratoimijoille valmennuksen tapahtumissa ja joukkueenjohtajatapaamisissa. Asioiden käsittelyä vanhempaintapaamisissa ohjataan ikäluokkien tilanne huomioiden.

 

6.1     Valmennuslinjaus

Urheilutoiminnan tärkein ohjaava kokonaisuus on SPL:n VALMENNUSLINJAUS sekä siihen liittyvät laatukriteerit. JJK:n tärkein urheilutoimintaa ohjaava asiakirja on JJK:n Valmennuslinjaus (JJK:n tapa valmentaa, ikäluokkakohtaiset tavoitteet ja ikäluokkakohtainen pelitapa).

 

JJK:n valmennuslinjauksessa korostuu kokonaisvaltainen pelaajan kehittäminen tavoitetaso huomioiden sekä pelaajien motivointi ja omatoimisuuteen kannustaminen. Tapa valmentaa toteutetaan pelaajakeskeisellä tavalla, vuorovaikutteisesti valmentajan ja pelaajan vastuu ymmärtäen, tehtäväsuuntautuneesti ja oppimisportaat ja vaiheet huomioiden. JJK:n pelitavassa korostuu yleinen pelin vaatimusten ymmärtäminen. Luomalla yleiset ja turvalliset ratkaisumallit kuhunkin pelitilanteeseen, luodaan edellytykset onnistumiselle ja luovalle pelitavalle.

 

Vuosi-, kausi- ja jaksosuunnittelun tavoitteena on rytmittää kausi ja harjoitus- ja ottelujaksot oppimistavoitteisiin ja teemoihin. Harjoittelun hyvä vuosirytmi taukoineen jalostetaan edelleen selkeään ja mahdollisimman pysyvään viikkorytmiin, jotta oppimiselle ja jaksamiselle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset.

 

Pelaajien eri kehitysvaiheet ja –vauhti huomioidaan mahdollisimman hyvin yksilöllisesti. Valmennusjohto päättää kausi- ja jaksosuunnitteluun liittyen pelaajien harjoitus- ja peliryhmät. Päätöstä valmistellessa keskustellaan perheiden kanssa. Päätökset perustuvat riittävän pitkään seurantaan ja asiantuntijakeskusteluihin sekä pelaajan kehittymisnäkökulmasta laadittuihin valmennusperiaatteisiin. Asioiden valmistelu hoidetaan seuran linjausten mukaan.

 

Toiminnallinen väline JJK-valmennuslinjauksen toteuttamiseksi on JJK:n harjoituspankki oppimisportaineen. Harjoituspankissa painotetaan kunkin harjoitteen ja oppimisvaiheen laadun avaintekijöitä sekä niiden jatkuvaa huomiointia ja pelaajan omaa kykyä analysoida ja kehittää oppimistaan ja pelaamistaan.

 

Muita keskeisiä toiminnallisia ohjeita ovat arjen yhteistyön eettiset ja käytännölliset toimintamallit.

 

Kokonaisvaltainen lähestymistapa tarkoittaa urheilijaksi kasvamista, urheilullisen elämäntavan oppimista kodin, koulun ja seuran yhteistyöllä tarkoituksenmukaisen laajasti pelaajan arki huomioiden. Sosiaaliset ja henkiset valmiudet sekä elämänhallinta tavoitteineen ja vaadittavine työmäärineen luo edellytykset kunkin tavoitteen saavuttamisella.

 

6.2     Valmentajien koulutus

Valmentajien KOULUTUSOHJELMAN muodolliset tavoitteet ovat SPL-laatukriteerien ja SHA-vaatimusten mukaiset. Muodolliset vaatimukset pyritään saavuttamaan kaikissa tilanteissa SPL:n kurssitarjottimeen tukeutuen. Seuran omaa kouluttajakapasiteettia hyödynnetään SPL-koulutusten toteuttamisessa.

 

Muodollista koulutusvaatimusta tärkeämpää on arkinen jokapäiväinen toiminta. JJK:n oma sisäinen valmentajakoulutus keskittyy yksittäiseen valmennustapahtumaan sekä sen laatuun ja laadun parantamiseen. Keinoina tässä ovat Seuravalmentajien ja valmentajien selkeä tavoitteenasettelu toiminnalle roolitus harjoitustapahtumissa.

 

JJK:n oma valmennuskoulutus organisoidaan luokkatapahtumiin, jossa suunnittelu-toteutus-arviointi –syklin mukaan luodaan perusteet ja kehitetään valmennuslinjausta ja siihen liittyviä kaikkia toimintamalleja. Luokkatapahtumia täydentää kenttäkoulutustilaisuudet joko kaikille valmentajille suunnattuna tai ikäluokittain painopisteytettynä.

 

Jokainen joukkueen tapahtuma on oppimistilaisuus kaikille tapahtumiin osallistuville. JJK-mallissa mahdollistetaan kehittäminen, mutta samalla annetaan työrauha. Arviointi on jatkuvaa, pitkäjänteistä, mutta ei painostavaa.

 

7         Viestintä ja markkinointi

7.1     Viestintä

Viestinnällä pyritään edistämään seuran ARVOJA.

Viestintä on koko seuran läpileikkaava toiminto, joka tukee toimintaa ja yhdistää seuraa. Viestintä on kaksisuuntaista toimintaa, joka paitsi huolehtii kohderyhmien, niin seuran jäsenten kuin seuratyöntekijöidenkin, tietotarpeiden täyttämisestä myös edesauttaa vuoropuhelun toteutumista ja hyvän vuorovaikutuksen syntymistä seurassa.

JJK Juniorien viestinnän tavoitteena on jakaa säännöllisesti yhtenäistä tietoa jäsenistölle yhdenmukaisessa muodossa, varmistaa tiedon perillemeno ajankohtaisista asioista ja edistää yhteisöllisyyttä. Viestinnässä pyritään huomioimaan mahdollisimman kattavasti niin seuran sisäiset kuin seuran sidosryhmienkin viestinnälliset tarpeet.[21]

 

SOME JJK junioreiden FACEBOOK-sivun tarkoitus ensisijaisesti nostaa esiin omilla sivuilla esiintyviä, yleisesti kiinnostavia aihepiirejä sekä huolehtia eri sidosryhmien tarpeesta näkyvyydestä JJK junioreiden toiminnassa.

 

Huolehdimme, että JJK junioreiden perheille ei aseteta paineita lasten ja nuorten verkkokäyttäytymisen lisäämiselle siten, että seuraa ja joukkueita koskeva perustieto on nähtävillä seuran sivustolla ja muussa perineteisessä verkkosviestinnässä (mm Nimenhuuto).

 

7.2     Markkinointi

JJK juniorit tukeutuu markkinoinnissa päöäsääntöisesti JJK Keski-Suomi OY:n markkinointimalleihin ja –tekijöihin. Toiminta on yhteisesti sovittu ja arvotettu siten, että molempien organisaatioiden arvo tunnistetaan merkityksellisesti. JJK juniorit tarvitseen edustusjoukkuetta – edustusjoukkue tarvitsee junioreita. Markkinoinnin tärkeimmät toimintatavat on kirjattu ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä.

 

8         Sidosryhmäyhteistyö

8.1     Yleiset periaatteet sidosryhmäyhteistyölle

Strateginen valinta JJK:ssa on olla aloitteellinen, osallistuva ja johdonmukainen seura, joka tuntee sidosryhmien ja toimintaympäristön nykyiset toimintatavat vaikuttamiskanavineen sekä epävirallisine prosesseineen. Sidosryhmät on selkeästi luokiteltu ja niiden kanssa toimimiselle on asetettu tavoitteet, periaatteena on win-win –yhteistyö.

 

8.2     Urheilullinen sidosryhmäyhteistyö

 

Sidosryhmätoiminnan periaatteena on, että JJK:n oman toiminnan kehittäminen luo edellytykset muiden toiminnan tukemiselle ja koko alueen jalkapallon elinvoiman kasvamiselle. JJK:ssa ymmärretään strategisesti, että huippujalkapallon kehittäminen Suomessa tarvitsee vahvat alueelliset seurat ja laadukkaan toiminnan. JJK tarvitsee toimintansa kehittämiseen HJK:n, Ilveksen, TPS:n ja KäPa:n kaltaisia huippuseuroja. Vastaavasti alueemme seurat tarvitsevat JJK:ta ja JJK tarvitsee alueen seuroja. Seurayhteistyössä noudatetaan yhdessä sovittuja eettisiä periaatteita.

 

Urheilullisesti sidosryhmäyhteistyössä korostuu huippu- ja kilpajalkapallon vaatimusten jatkuva ja asiantuntemukseen perustuva markkinointi. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni keskisuomalainen junioripelaaja ymmärtämään, että huipulle voi päästä kovalla työmäärällä ja että JJK voi tarjota tien kansallisella ja kansainväliselle huipulle. Yhteistyössä pyritään korostamaan selkeitä periaatteita: piirisarjapeleissä kehittyy piirisarjatasolle, kovissa kansallisissa peleissä kansalliselle tasolle ja kansainvälisiä pelejä pelatessa luodaan edellytykset kansainväliselle tasolle pääsemiselle. Laadukas seuratoiminta JJK:ssa on paras rekrytointivalttimme.

 

 

8.3     Muut sidosryhmät

JJK:n kannalta keskeisiä sidosryhmiä hoidetaan johdonmukaisesti dokumentointiin perustuen. Toiminnan kannalta keskeisiksi sidosryhmiksi on tunnistettu Jyväskylän kaupungin eri elimet ja oppilaitokset sekä vuosittaisessa toiminnassa eri ministeriöiden hanketoiminnot.

 

9. Strategiaprosessin kuvaus – esimerkki Urheilutoimen näkökulmasta

 

Strategiasta_käytäntöön_JJK



 

Varsionhallinta: JJK Juniorit strategia 2012-2016 – versio 7

Työn vaiheet:

- Päivitystyö on ollut käynnissä vuoden 2014 aikana JJK:n valmennuslinjauksen jalkauttamiseen liittyen (tilanne 10.1.2014).

- Version 7 kirjaukset ja viimeistely on tehty keväällä 2015 vuoden 2014 aikana tapahtuneisiin muutoksiin perustuen.

- Vuoden 2016 hallitustyöskentelyn perusteella strategiaan ei tehty korjausesityksiä.