Talviliiga - paremman pelaamisen asialla
Julkaistu: 04.02.2019 00.00

Talviliiga - paremman pelaamisen asialla

Vuorollaan ovi ja Killerihallin katto ovat asettaneet omat haasteensa jalkapallon pelaamiselle Keski-Suomen talvessa. Tämän jutun tarkoitus ei kuitenkaan ole synkistellä ja tuntea huonoa oloa lähiaikojen vastoinkäymisistä, vaan avoimen ylpeästi esitellä viime kaudesta uudistunut talviliiga.

Talviliiga potkaistiin ensimmäisen kerran käyntiin neljä talvea sitten Timo Soinisen ja Joonas Pramin toimesta. Tarkoituksena oli pitää lapset kentällä läpi pitkän talven, kun piirisarjat syys-lokakuussa taukoavat ja siten käynnistävät "maailman pisimmäksi pre-seasoniksikin" nimetyn kilpailuttoman kauden. Joukkueilla ja seuroilla on omista lähtökohdistaan riippuen toki aina ollut mahdollista hankkia pelejä talveen omia harjoitusvuorojaan hyödyntäen, futsalin kautta tai reissaamalla pelien perässä muualle. Talviliigan perimmäinen ajatus oli kuitenkin helpottaa tuota urakkaa; kerätä pelaamisesta kiinnostuneet yhteen, tuoda ottelutapahtumat lähelle ja säännöllisiksi. Talviliiga täyttikin selkeän aukon kysynnässä ja joukkueita on ensimmäisestä talvesta lähtien ollut mukana viitisenkymmentä.

Liigaa on tähän talveen asti pelattu suunnilleen muuttomattomalla kaavalla: kaksi peliä per tapahtuma tasopooleja hyödyntäen. Täksi kaudeksi muutimme konseptia hieman reilummin, kuitenkin niin että toimivat asiat pyrittiin säilyttämään ennallaan. Säilytettäviin asioihin kuuluivat tasopoolit, joiden tarkoituksena on edellisen pelikierroksen tuloksia seuraamalla sijoittaa joukkueet vastakkain niin, että tuloksena on mahdollisimman tasaväkisiä pelejä. Poolijärjestelmän lisäksi pelit yritetään edelleen järjestää niin että tapahtuma olisi yksittäiselle joukkueelle ajallisesti mahdollisimman tiivis. Muuttuneita asioita ovat jokaisen joukkueen pelimäärän kasvaminen kahdesta kolmeen per tapahtuma sekä kaikkein merkittävimpänä asiana pelimuotojen uudelleen räätälöinti. Pelimuotojen räätälöinnin seurauksena talviliigan nuorimmat ikäluokat (8-9-vuotiaat) pelaavat nykyisellään 4v4-pelejä minimaaleihin, keskimmäiset ikäluokat (10-11-vuotiaat) 5v5-pelejä puolikkaalla Killerillä normaaleihin juniorimaaleihin sekä vanhimmat osallistujat (12-13-vuotiaat) 8v8-pelejä kokonaisella killerillä.

Pelimuotojen muutoksella pyrittiin takaamaan jalkapalloilullisesti parempitasoiset ja pelaajille opettavammat pelit. Pelaajamäärän vähentäminen kentältä luo enemmän tilaa tehdä harkittuja ratkaisuja syöttämisen ja kuljettamisen suhteen, eikä peli puuroudu pystypainiksi yhtä herkästi kuin aiemmin. Maalivahdin pitkä avaus on edelleen vaihtoehto pelinavaamiselle mutta se ei ole - kiitos lisääntyneen tilan - ainut keino päästä omista riskittömästi pois. Toinen merkittävä seikka, joka puhuu pienennetyn pelaajamäärän puolesta, on yksittäisen pelaajan vaikutus pelin kulkuun. Pelaajat ovat enemmän osallisena pelissä ja pääsevät ratkomaan enemmän tilanteita. Varsinkin nuorimpien pelaajien oppimista tämä aktiivisen osallistumisen tarve tukee paljon joukkuetaktisia asioita, esim. pelijärjestelmän noudattamista, enemmän.

Talviliigan vastuuhenkilö ja väsymätön puuhamies Patrik Färm kommentoi uudistunutta talviliigaa näin: Haluamme säilyttää talviliigaan kuuluvan tietyn talkoohengen. JJK järjestää pelit, olosuhteet ja tiedotuksen ja joukkueilta tulevat tuomarit. Kun kommelluksia ja odottamattomia asioita sattuu, ollaan valmiita paikkaamaan ja auttamaan toisia. Koskipa se sitten tuomarin puuttumista tai alaspäin valuvaa kattoa.

Toimitus: Minkälaista palautetta talviliiga on muutoksistaan saanut osallistujilta?

PF: "Aluksi tuli ymmärrettävästi muutamia yhteydenottoja, että pienempi pelaajamäärä kerrallaan kentällä tekee peliajan takaamisesta vaikeampaa, joukkueille, joilla on iso pelaajarinki. Tämä on täysin totta. Perustelimme ratkaisua laadullisesta näkökulmasta: pelimuoto tuottaa nyt järkevämpää ja mieluisampaa pelaamista. Kokonaisuudessaan palaute on ollut hyvin positiivista ja useat ovat kommentoineet yllättyneensä, kuinka paljon peleissä tapahtuu. Esimerkiksi 4v4-muodossa tilanteenvaihtoihin on reagoitava viipymättä riippumatta pelipaikasta. Tämä on asia, jonka haluamme pelaajien oppivan pienestä pitäen."

T: Mitkä konkreettiset asiat pelissä näkyvät nyt viime vuosia paremmin?

PF: "Kuten sanoin pelissä on enemmän aktiivista tekemistä. Sivustakatsojia ei kentän puolella ole ollenkaan. Aiempien vuosien 7v7 tai 6v6 meni helpommin tennikseksi päästä päähän, koska vastsutajan ohittaminen kontrolloidusti maata pitkin pelaten oli tilan puutteen takia hyvin vaikeaa. Nyt pelaajien on mahdollista löytää ylivoimatilanteita ja tiloja joihin pelata. Niin kuljettamiselle kuin syöttämiselle löytyy omat järkevät paikkansa, joista pelaajan tehtävä on löytää kulloinkin oikea ratkaisu."

T: Onko nyt nähtyjen vaikutusten pohjalta odotettavissa vielä lisää uudistuksia tuleville talville, ja jos niin minkälaisia?

PF: "Yleisesti ottaen yritämme saada mukaan vielä useamman joukkueen ensi talveksi. Mitä tulee urheilulliseen puoleen, seuraamme ennen kaikkea pelaamista, emme niinkään pelien tuloksia, kun pohdimme mitkä muutokset ovat tarpeellisia. Haluamme yleisesti ottaen peliin vauhtia ja kamppailua, koska jalkapallo on juoksupeli ja kamppailupuolessa jäämme vanhemmissa junnuissa monesti muuta Suomea jälkeen. Emme kuitenkaan halua, että pelaaminen menee pystypainiksi tai päättömäksi koohottamiseksi. Kovempi prässi ja siten pienempi aika pallon kanssa opettaa ennen kaikkea pallollista havainnoimaan nopeammin ja tekemään päätöket tehokkaammin. Nämä ovat taitoja, jotka haluamme huipputasolle. Yksittäisen pelaajan saamat oppimiskokemukset pelistä ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Uskomme että luomalla mahdollisimman suotuisan ympäristön havainnoinnin ja päätöksenteon kehittymiselle, meillä on parempia pelaajia tulevaisuudessa. Saattaa olla, että arvioimme seuraavaksi poolijärjestelmää ja ikäluokkarajat ylittäviä sarjoja edelleen suotuisampien pelien muodostamiseksi."


Lisätietoja talviigasta täältä.

Seuran uusimmat