JyPK-JJK JUNIORIT - junioriurheilun laatuseura! Lisätietoa seurasta tästä.
1.11. 2023 alkaen kolme seuraa yhteistyössä - sivu päivittyy lähiaikoina...
JJK - kaksi seuraa tiiviissä yhteistyössä.
JJK Jyväskylä ry:n ja JJK Juniorit ry:n muodostama seurayhteisö "kettuperhe" on yhdessä Keski-Suomen suurin ja kokonaisuutena laadukkain jalkapallotoimija. Seurat toimivat yhdessä, mutta ovat hallinnollisesti ja ovat taloudellisesti itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia yhdistyksiä. Yhteisömme koostuu JJK Jyväskylä ry:n operoimasta edustusjoukkueesta sekä JJK Juniorit ry:n organisoimasta aktiivisesta junioritoiminnasta. Seuroissa pelaa lähes 1000 pelaajaa ja JJK Junioreiden alla toimii noin viisitoista juniorijoukkuetta sekä erittäin suosittu Kortteliliiga.
Toimintaamme ohjaavat periaatteet ovat:
- JJK:n toiminnassa keskiössä on pelaajien kokonaisvaltainen kehittäminen.
- Tarjoamme toimijoillemme sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää jalkapalloa, joka tukee lasten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia.
- Toimintamme tukee keskisen Suomen ja erityisesti Jyväskylän seutukunnan yhteisöllisyyttä.
- Toimintamme on vastuullista ja tukee lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.
Miksi otsikoimme JJK juniorit junioriurheilun laatuseuraksi?
Meidän näkemyksemme mukaan laatu on pitkäjänteistä ja tietoon perustuvaa suunnitelmallista toimintaa sekä seuran perustoimintojen että erityisesti valmennustoiminnan osalta. JJK junioreissa toiminta perustuu seuran ja seuratoimijoiden toimintaa ohjaaviin dokumentteihin ja valmennustoiminnan taustalla on jatkuvasti kehittyvä valmennuslinja tukimateriaaleineen. Seuran resurssit ( kuusi kokopäiväistä ammattilaista) ovat riittävät myös varmistamaan sen että suunnitelmat toteutuvat myös käytännössä.
JJK:n toiminnan laatu on todettu myös ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Olemme mukana Suomen Palloliiton laatuseurajärjestelmässä joka tukee seuroja laadun kehittämisessä. Palloliiton laatujärjestelmä tukee seuran kehittämistä kolmella osa-alueella (urheilutoiminnassa, johtamisessa ja viestintä/markkinoinnissa) ja viidellä eri tasolla. Toimintamme on auditoitualkuvuodesta 2021 arvioitu tasolle neljä. Laatujärjestelmässä on mukana 197 seuraa, joista tasoille 4 ja 5 on arvioitu 14 seuraa, joten voimme perustellusti kehua kuuluvamme suomalaisiin huippuseuroihin.
Seuran toiminnan tason mittaamisessa ensisijaisena tavoitteena ei tietenkään ole se, että voimme kertoa olevamme jollain numeerisella tasolla, vaan se että arviointiprosessin aikana joudumme läpikäymään toimintatapamme ja käytäntömme kaikilla osa-alueilla ja saamme palautetta siitä miten olemme onnistuneet sekä kehitysideoita siihen miten pystymme vielä parempaan. Jäävuoren huippu, joka näkyy jalkapalloa seuraaville on joukkueiden kilpailullinen menestys. Se on yksi tärkeä mittari onnistumisestamme, mutta laadukas pelaajakehitys ja valmennustoiminta on paljon muutakin kuin yksittäisen pelin tai sarjan lopputulos. Joukkueen menestys tukee yksilön kehittymistä, vain jos toiminta on muutenkin laadukkaasti järjestettyä. Laatua taas on mm. toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, pelaajien yksilöllinen huomioiminen, riittävästi harjoituskertoja hyvissä harjoitteluolosuhteissa, koulutetut ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneet valmentajat, joiden tukena ovat liikunnan ja lajin ammattilaiset jne. Näissä olemme jo nyt todistetusti valtakunnallisella tasolla, mutta haluamme ehdottomasti olla vielä parempia.
JJK:n kokonaishyöty Jyväskylän alueella yli 8 milj. euroa
UEFA SROI Mallinnuksen mukaan JJK:n tuottama kokonaishyöty yhteiskunnalle on Jyväskylän alueella yli 8 milj. euroa joka vuosi. Vaikuttavuus koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Suomen talouteen kettuyhteisön toiminnalla on suoraa vaikutusta 4,92 milj. euron edestä. Arvioidut terveydelliset säästöt ovat 2,03 milj. euroa ja sosiaaliset säästöt 1,37 milj. euroa vuodessa yhteiskunnalle.
UEFA SROI -mallinnusohjelma perustuu yli sataan tieteelliseen tutkimukseen ja sitä tehtäessä on kuultu asiantuntijoita mm. Euroopan kansallisista keskushallinnoista, yliopistoista ja lajiliitoista. Mallinnuksessa käytetään EU:n ja WHO:n tutkimustietoa ja tietokantoja. Suomessa tietolähteinä ovat lisäksi olleet mm. KIHU, THL, Likes, Valtion liikuntaneuvosto ja Tilastokeskus