JJK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus huikeat 8,32 miljoonaa euroa vuodessa
Julkaistu: 12.05.2021 00.00

JJK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus huikeat 8,32 miljoonaa euroa vuodessa

UEFA SROI Mallinnuksen mukaan JJK:n tuottama kokonaishyöty yhteiskunnalle on Jyväskylän alueella yli 8 milj. euroa joka vuosi. Vaikuttavuus koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Suomen talouteen kettuyhteisön toiminnalla on suoraa vaikutusta 4,92 milj. euron edestä. Arvioidut terveydelliset säästöt ovat 2,03 milj. euroa ja sosiaaliset säästöt 1,37 milj. euroa vuodessa yhteiskunnalle.

"Suomalaisen jalkapallon hyöty yhteiskunnalle on SROI -mallinnuksen mukaan 1,25 miljardia euroa. Sijoitettu raha jalkapalloon ja urheiluun tuottaa hyvää yhteiskunnalle. Toivottavaa olisi, että kuntien resurssointi liikuntaan esimerkiksi investointeina perustuisi vastaavanlaisiin tutkimuksiin" toivoo Suomen palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti.

Taloudellisen hyödyn lisäksi JJK:n toiminnan laatu on arvioitu kuluneen kauden aikana. ”JJK-junioreiden pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toimintamalli on osoittanut vahvuutensa jo vuosien ajan, mistä hyvänä osoituksena on, että seuran toiminta ei häiriinny, vaikka seuran vastuuhenkilöitä vaihtuu aika ajoin. JJK on kyennyt viemään toimintamallinsa arkeen siten, että sen itselleen asettamat tavoitteet ohjaavat tekemistä. Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja seura pyrkii toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Näistä tekijöistä johtuen JJK on saavuttanut Palloliiton laatujärjestelmässä toiseksi korkeimman tason 4”, toteaa Timo Huttunen Suomen palloliiton seurapalvelujohtaja.

JJK Juniorit ry:n varapuheenjohtaja Caius Forsberg ja JJK Jyväskylä ry:n puheenjohtaja Tom Nevanpää haluavat muistuttaa, että suurin kiitos toiminna laadusta kuuluu kaikille seuran toiminnassa mukana oleville henkilöille, vapaaehtoisille, perheille sekä tukijoille.

UEFA SROI -mallinnusohjelma perustuu yli sataan tieteelliseen tutkimukseen ja sitä tehtäessä on kuultu asiantuntijoita mm. Euroopan kansallisista keskushallinnoista, yliopistoista ja lajiliitoista. Mallinnuksessa käytetään EU:n ja WHO:n tutkimustietoa ja tietokantoja. Suomessa tietolähteinä ovat lisäksi olleet mm. KIHU, THL, Likes, Valtion liikuntaneuvosto ja Tilastokeskus

Lue lisää: tiedote


Seuran uusimmat